Lauantai aamuna tehtiin koiran kanssa erilainen ulkoilu retki, lähdettiin hortoilemaan. Nousin ylös tavallista aiemmin ja menimme etsimään lähimaastosta villivihanneksia. Aiemmin olen kerännyt vain ruusun terälehtiä joista olen keskiaika keittiöön tehnyt ruusun terälehti eli prinsessa hilloa.
Nyt kun olen pitkällä sairauslomalla olen liikkunut paljon lähimetsässä, olen miettinyt paljon kasvien hyödyntämistä ja omavaraistaloutta. Kerrostalossa ei voi kokonaan olla omavarainen, mutta siinä määrin kun se on mahdollista aion sitä ajatusta hyödyntää. Marjat ja sienet säilöön ja kasvit ruokiin sekä lankojen värjäykseen.
Otin talteen voikukkia ja nokkosia, sekä muutaman ahomansikan lehden. Voikukkaa olen aiemmin syönyt keskiaika tanssiaisissa salaatissa. Nokkonen ruokana oli uusi. Lähinnä muisto lapsuuden kesistä, jalkojen ja käsien polttajana.
Voikukka ja nokkonen ovat erittäin ravintorikkaat kasvit ja niitä on käytetty myös yrttilääkintään.
 |
| Aamupala leivät |
 |
| Porkkanaraastetta ja voikukan lehtiä |
Ruuaksi tein nokkoskeittoa joka oli mielestäni maukkaampaa kuin pinaattikeitto. Kaveriksi keitolle keitin kananmunia.
Nokkoskeitto:
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 l vettä
2,5 dl ruokakermaa
suolaa
Kiehautin nokkoset ennen keiton valmistusta. Voin sulatus johon lisäsin jauhot, sekoitin ne tasaiseksi. Lisäilin vettä pikkuhiljaa ja viimeisenä ruokakerma ja pilkotut nokkoset. Maustin suolalla, kannattaa maistaa välillä että suolaa tulee sopivasti. Keitin noin 10-15 min miedolla lämmöllä.
Keittoa tuli niin paljon että tänään leivon sämpylöitä tai paistan nokkoslättyjä.
Vaahterat kukkivat jo kauniisti - Kevät
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti